rotvalli.ninja

Lakituki ja muu laki-info

Lakituki ja muu laki-info

Lyhyesti

Talonvaltaaja saattaa syyllistyä rikoslain 28 luvun 11 pykälän mukaiseen hallinnan loukkaukseen.

Lain mukaan se, joka ”ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevan rakennuksen tai sen osan on tuomittava hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen max.3 kk. Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.”

Vähäinen haitta on siis se syy, jolla talonvaltaaja voi perustella virkavallalle sitä, miksi häntä ei pidä panna vankilaan tai kantaa väkivalloin pois teoistaan huolimatta.

Kiinniotto, pidätys ja kuulustelu

Helsingin Anarkistisen Mustan Ristin koostama perustietopaketti kiinnotosta, pidätyksestä ja kuulustelusta.

Kiinniotto

1. Kiinniotto-oikeus on pääsääntöisesti poliisilla tai vartijalla, monissa tapauksissa kenellä tahansa (jokamiehen kiinniotto-oikeus). Sinut saa ottaa kiinni a) henkilöllisyytesi selvittämistä varten, b) jos sinun epäillään syyllistyneen rikokseen, c) jos sinun epäillään olevan vaaraksi itsellesi tai muille tai d) jos sinun epäillään todennäköisesti syyllistyvän rikokseen tai aiheuttavan vaaraa yleiselle turvallisuudelle. Sinun ei tarvitse antaa henkilötietojasi muille kuin poliisille (silloinkin vain nimi, osoite ja henkilötunnus!), ja sinulla on henkilötietolain mukaan oikeus tietää, miksi tietosi kerätään, mihin rekisteriin ja kuka sitä hallinnoi.

2. Siviiliasuisen poliisin tai vartijan on näytettävä virkamerkkinsä pyydettäessä – heidän on aina pyydettäessä todistettava olevansa virkatehtävissä, ennen kuin heillä on oikeutta käyttää virkaansa kuuluvia valtuuksia. Pyydä aina kanssasi asioivien poliisien nimet ylös – jos kohteliaaseen pyyntöön ei suostuta, ilmoita lakitukiryhmälle. Vartijoiden on aina pyydettäessä näytettävä vartijakorttinsa ja annettava pyydettäessä firmansa vastaavan hoitajan (esimiehensä) nimi ja yhteystiedot.

3. Jos sinut viedään putkaan, sinulta voidaan ottaa henkilökohtainen omaisuutesi ja kaikki, millä voisit ehkä vahingoittaa itseäsi – hakaneulat, rintaliivit jne. Voit pyytää mukanasi olevia kirjoja, lehtiä, pelikortteja ym. mukaan putkaan. Sinulla on myös oikeus saada kynä ja paperia. Ennen putkaan viemistä sinulta kysytään sairauksista tai lääkityksistä, ja tämä on oikea hetki kertoa esimerkiksi kasvisruokavaliosta ja allergioista, vaikkei niitä erikseen kysytäkään.

4. Sinua saadaan pitää kiinni 12 tuntia. Jos siitä rikoksesta, mistä sinua epäillään, laissa säädetty maksimirangaistus on vähintään vuoden vankeutta (esim. vahingonteko), sinua saadaan pitää kiinni 24 tuntia, koska on edellytykset pidätykselle. Vuorokauden jälkeen sinulle pitää joko ilmoittaa pidätyksestä tai päästää vapaaksi. Mikäli sinut pidätetään, sinua saadaan pitää kiinni kolme vuorokautta.

5. Kiinniotetulla on oikeus ruokavalionsa mukaiseen ravintoon, mutta ruokaa ei ole pakko antaa, jos kiinnipitoaika on vähemmän kuin 12 tuntia. Sinulla on kuitenkin oikeus saada juomavettä halutessasi. Kiinniotetulla on oikeus myös terveydenhoitoon ja reseptilääkkeisiinsä, mikäli ne ovat mukana. Jos olet saanut vammoja kiinnioton yhteydessä, käy kuvauttamassa ne lääkärillä heti vapauduttuasi.

6. Kiinniotetulla ei ole oikeutta puhelinsoittoon. Alaikäisen säilöönotosta on ilmoitettava välittömästi huoltajalle.

7. Kun pääset vapaaksi, sinua vaaditaan allekirjoittamaan paperi, jossa kerrot saaneesi takaisin kaiken takavarikoidun omaisuutesi. Kieltäydy allekirjoittamasta sitä, ennen kuin olet tarkastanut omaisuutesi huolella. Tarkista myös, onko puhelimestasi soitettu tai onko päiväkirjasi väärässä taskussa. Sinun ei tarvitse allekirjoittaa paperia, vaikka kaikki olisikin kunnossa.

8. Älä vaivu epätoivoon, äläkä masennu. Keksi itsellesi tekemistä! Joogaa, punnerra, venyttele, pyydä kynä ja paperia kirjoittamista ja piirtämistä varten, tee villasukista jonkkapallot… Muista, ettei sinua ole unohdettu putkaan. Sinua ajatellaan sen ulkopuolella, sinusta huolehditaan ja mahdollisesti sinulle on yritetty kuljettaa kirjoja ja ruokaa, vaikket sitä tietäisikään.

Kuulustelu

1. Kuulustelu alkaa vasta, kun sinulle on kerrottu asemasi kuulustelussa (epäilty, todistaja vai asianomistaja), mistä sinua mahdollisesti epäillään sekä oikeudesta käyttää avustajaa. Sinua ei voida velvoittaa vastaamaan mihinkään kuulustelussa eikä sen ulkopuolella. Vaadi saada nähdä oikeutesi kirjallisina, koska muuten et ehkä tule kuulemaan niitä kaikkia. Sinulla on oikeus saada oikeutesi kirjallisina, vaikka poliisiaseman kopiokone kuinka olisi rikki.

2. Vaadi asianajaja paikalle kuulusteluavustajaksi, mikäli mahdollista. Jos sinut on otettu kiinni mielenosoituksessa tms. ja lakitukiryhmä on saanut siitä tiedon, asianajaja saattaa odottaa sinua jo poliisiasemalla. Jos asianajaja on paikalla, sinua todennäköisesti kohdellaan asiallisemmin, mutta pyydä aina tuttu tai jonkun suosittelema asianajaja Jos olet alle 18, voit vaatia huoltajaasi paikalle. Alle 18-vuotiasta ei saa kuulustella ilman todistajaa.

3. Jos sinua kuulustellaan TODISTAJANA, sinun täytyy vastata kuulustelijan esittämiin kysymyksiin, ja sinulla on velvollisuus pysyä totuudessa. Voit kuitenkin kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin sillä perusteella, että pelkäät itsesi tai lähiomaisesi joutuvan syytteeseen. Asiaan liittymättömiin kysymyksiin on oikeus kieltäytyä vastaamasta.

4. Jos sinua kuulustellaan EPÄILTYNÄ, sinun on kerrottava poliisille vain nimesi, osoitteesi ja henkilötunnuksesi. Kaikkiin muihin kysymyksiin voit kieltäytyä vastaamasta. Epäillyllä ei ole velvollisuutta pysyä totuudessa.

5. Epäiltynä on turvallisinta vastata jokaiseen kysymykseen “en kommentoi”, vaikka olisitkin syytön, ellet halua aiheuttaa ongelmia muille. Voit myös käyttää hyväksi havaittuja “en muista”, “en tunnistanut henkilöä” ja “kiistän ehdottomasti syyllistyneeni mihinkään rikokseen” -vastauksia. Poliisi ei kysy viattomia kysymyksiä, ja poliisin on todistettava sinut syylliseksi – sinun ei tarvitse todistaa syyttömyyttäsi!

6. Kuulustelun aikana sinulle saatetaan esittää epäasiallisia kysymyksiä tai huomautuksia ulkonäöstäsi, seksuaalisesta tai poliittisesta suuntautumisestasi tai älykkyysosamäärästäsi. Vaadi jokainen huomautus ja kysymys kirjattavaksi kuulustelupöytäkirjaan, vaikket niihin vastaisikaan. Älä provosoidu – paras tapa lyödä takaisin on pysyä hiljaa.

7. Älä koskaan kerro kenenkään muun nimiä, äläkä vahvista epäilyjä itsestäsi tai muista. Älä puhu poliisien kanssa kuulustelun ulkopuolella.

8. Sinun ei ole pakko allekirjoittaa kuulustelupöytäkirjaa. Tarkista se silti, ja vaadi muutettavaksi jokainen kohta, joka ei täysin vastaa sanomisiasi. Älä muutenkaan allekirjoita mitään – siihen ei ole mitään pakkoa.

9. Kuulustelijat luottavat usein ihmisten naiiviuteen ja pelkoon. Pysy tiukkana äläkä puhu ristiin. On tärkeää, että tunnet oikeutesi, pidät niistä kiinni ja tiedät mitä teet. Ainoa keino säilyttää hyvä asemasi on puhua mahdollisimman vähän ja vastata kysymyksiin “en kommentoi” tai “kiistän”.

Pidätys

1. Jos sinulle ilmoitetaan pidätyksestä, vaadi heti oikeutesi paperilla. Pidätetyn oikeuksien on löydyttävä jokaisesta putkasta.

2. Hanki luotettava ja hyvä asianajaja. Jos et tunne ketään ennestään, ota yhteyttä lakitukiryhmään tai pyydä vapaana olevaa ystävääsi (jota ei epäillä samasta rikoksesta) hankkimaan sinulle sellainen. Älä ota vastaan poliisin tarjoamaa asianajajaa. Jos olet pienituloinen, valtio usein korvaa asianajokulusi.

3. Älä luota tuntemattomaan asianajajaan. Kunnon asianajaja ei kysele turhia, eikä neuvo sinua tekemään vastoin tahtoasi. Voit vaihtaa asianajajan halutessasi.

4. Yritä saada sana ulkopuolelle, että sinut on pidätetty. Jos vaadit, niin poliisilla on velvollisuus ilmoittaa olinpaikastasi vanhemmillesi, sisaruksillesi ja tyttö/poikaystävällesi.

5. Älä suostu yhteenkään kuulusteluun ilman asianajajaasi.

6. “En kommentoi” -vastaus on paras ja helpoin tapa lyödä kapuloita tutkimusten rattaisiin. Näin autat parhaiten itseäsi ja niitä, jotka ovat vielä vapaana. Tämä pätee kuitenkin vain pienehköihin rikoksiin ja soveltuu erityisesti mielenosoituksiin tai vastaaviin. Käytä omaa harkintakykyäsi, mutta jos olet epävarma, älä puhu.

7. Älä kerro poliisille mitään kuulustelujen ulkopuolella.

8. Älä usko, että sinut muka pidetään pidätettynä kolme päivää ja sitten vangitaan tutkimusten ajaksi, jos et kerro mitään. Jos poliisi ei saa mitään todisteita sinua vastaan, he eivät voi vangituttaa sinua. Tunnustamalla saatat helposti vain pahentaa asemaasi.

Kuulusteluissa koettua

Usein kuulustelijan tavoitteena on saavuttaa luottamuksesi. Jos kuulustelija puhuttelee sinua rennosti etunimeltä ja kertoo käyneensä samaa koulua äitisi kanssa, hän todennäköisesti yrittää saada sinut uskomaan, että sinua kohdellaan yksilönä ja arvosi sellaisena tunnustetaan; että sinua ei kohdella mitättömänä osana koneistoa ja että kuulustelija haluaa vain parastasi.

Kuulustelijan toisena tavoitteena ei välttämättä ole yrittää huijata sinua paljastamaan tietojasi vahingossa, vaan saada sinut haluamaan jakaa tietosi kuulustelijan kanssa. Alla joitakin yleisesti käytettyjä keinoja.

1. Valehtelu. Sinulle saatetaan kertoa, että sinua vastaan on riittävästi näyttöä, koska kaverisi ovat käräyttäneet sinut omissa kuulusteluissaan, ja että selviät paljon helpommalla kertomalla, kuka rikoksen todella teki. “Kyllähän me tiedämme, ettet ole syyllinen, mutta ellet kerro totuutta, joudumme syyttämään sinua”. Älä usko.

2. Valehtelu II. Sinulle kerrotaan, että ne kaverisi, jotka “houkuttelivat sinut mukaan”, eivät tule auttamaan sinua, eikä “niin sanottuja kavereitasi” kiinnosta, mitä sinulle tapahtuu. Kuulustelijasi mukaan ainoat, jotka sinua voivat ja haluavat auttaa, ovat he itse. Älä usko, sillä todennäköisesti joku odottaa jo sinuakin putkan ulkopuolella.

3. Läheisen painostus. Lakia tuntematon äitisi saatetaan ottaa mukaan kuulusteluun sen jälkeen, kun hänelle on kerrottu, että sinua odottaa kahden vuoden tuomio, ellet puhu. Lähisukulaisen käyttäminen painostukseen on mahdollista lähinnä alaikäisten kohdalla ja harvinaisen ikävä temppu.

4. Samassa veneessä. Kuulustelija voi olla alusta asti mukava, rento ja kertoa “epävirallisesti, näin meidän kesken” olevansa itsekin vanha radikaali. Sinulle saatetaan tarjota kahvia ja kysellä, nukuitko hyvin sellissä. “Työtähän me vain tehdään, tehdään siitä kaikille helppoa, eikö?” Jos olet kerran aloittanut jutustelun, on paljon vaikeampaa lakata vastaamasta siinä vaiheessa, kun aletaan hitaasti liukua kuulustelun puolelle.

5. Meidän kesken. Ennen tai jälkeen kuulustelun kuulustelija voi esittää sinulle kysymyksiä “näin kuulustelun ulkopuolella, ihan omasta mielenkiinnosta”. Älä luota tähän, poliisin kanssa käydyt keskustelut eivät koskaan ole luottamuksellisia.

6. Suunnanvaihto. Kuulustelija voi yrittää hämmentää sinua vaihtamalla taktiikkaa täysin yllättäen. Ensin sinulle ollaan mukavia, mutta kieltäydyttyäsi ensimmäisen kerran kommentoimasta kuulustelija antaa sinun kärsiä seuraukset huutamalla suoraa huutoa.

7. Hyvä poliisi – paha poliisi. Yleistä on, että kuulustelussa on paikalla kaksi poliisia, joista toinen on aggressiivinen, uhkaava ja käyttäytyy epäasiallisesti, toinen hyssyttelee toveriaan ja käyttäytyy mukavasti. Hyvä poliisi – paha poliisi -menetelmää käytetään, jotta uskoisit mukavamman poliisin pelastavan sinut toiselta ja auttavan sinua selviämään mahdollisimman helpolla.

8. Nöyryyttäminen. Sinua kohdellaan säälien ja halveksuvasti. Tarkoituksena on saada sinut tuntemaan itsesi likaiseksi, huonoksi, lapselliseksi ja typeräksi, jotta tuntisit tarvetta puolustautua tai “käyttäytyä järkevästi”, ts. vastata kysymyksiin.

9. Pompottaminen. Jos kieltäydyt yhteistyöstä kuulustelussa, sinut saatetaan viedä takaisin selliin ja hakea takaisin vasta parin tunnin päästä. Sinut halutaan saada uskomaan, että selviät helpommin puhumalla, ja ettet pääse vapaaksi ennen sitä.

Kaupunkisudenpennun käsikirja

Allaoleva teksti ei ole alan ammattilaisen kirjoittamaa, vaan perustuu pitkälti mm. squattaus- ja demokokemuksiin ja http://www.finlex.fi -sivustoon.

Tarkoituksena on antaa perustietoa tilanteista, joihin talonvaltauksissa, mielenosoituksissa tms voi törmätä halutessaan tai tahtomattaan. Tietoja tullaan täydentämään jatkuvasti, ja jos toivot lisätietoa tietystä aiheesta ota yhteyttä osoitteeseen solidaarisuusryhma@q-olio.net.

Tässä siis perustietoa talonvaltauksesta rikoksena, kiinniotosta, kuulusteluista ja pidätyksistä. Jatkoa tulossa ainakin siviilipoliiseista, ilmaisesta oikeusavusta jne.

Valtaus

Talonvaltaus ja rikoslaki

Talonvaltausta käsitellään Suomen rikoslaissa hallinnan loukkauksena. Hallinnan loukkaus on asianomistajarikos, eli kiinteistön omistaja tai hänen edustajansa voi päättää, haluaako poliisin häätävän valtaajat tai että haluaako omistaja valtaajille rangaistusta, kuten sakkoja. Poliisi voi vain erittäin harvoissa tapauksissa häätää valtaajia ilman omistajan erityistä pyyntöä.

Hallinnan loukkauksesta tulleet vähäiset tuomiot (muutamia sakkoja) saattavat osittain johtua siitä, että aiheutettu on haitta on muissa tapauksissa katsottu kohtuudeltaan vähäiseksi tai vähäarvoiseksi, jolloin rikostutkinta päättyy alkutekijöihinsä. Näin yleensä on, ellei vallatulle tilalle ole aiheutettu taloudellisesti merkittäviä vahinkoja.

Hallinnan loukkaus

Joka luvattomasti 1) ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta, 2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai 3) ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan,

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. [RL 14:11]

Talonvaltausten yhteydessä tulee usein vastaan myös rikoslaissa mainittu vahingonteko. Jos tilassa on aiheutettu vahinkoa (esim. rikottu ikkunoita, maalattu seiniä), voidaan tilasta tavattuja valtaajia epäillä vahingonteosta. Koska vahingonteosta on rikoslaissa säädetty vähintään vuoden maksimirangaistus, se tarkoittaa sitä että poliisilla on oikeus pitää kiinniottamiaan valtaajia kiinni jonkin verran pidempään. Kiinniotosta ja pidätyksestä jäljempänä.

Vahingonteko

Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Vahingonteosta tuomitaan myös se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun vahingonteon yritys on rangaistava. (11.5.2007/540)

Törkeä vahingonteko

Jos 1) vahingonteolla aiheutetaan a) erittäin suurta taloudellista vahinkoa, b) rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa, c) historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa taikka

2) edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu vahingonteko tehdään osana 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja vahingonteko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vahingonteosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

[RL 35 luku, § 1-2]

Häätö

Kun häätö tulee

Kun poliisi on saanut vallatun tilan omistajalta pyynnön tilan tyhjentämiseen, se voi itse päättää, milloin ja miten toimenpiteen suorittaa.

Häätö voi tulla hyvinkin yllättäen, joten siihen kannattaa mielessään varautua. Kun häätö tulee, pysy rauhallisena, älä provosoi äläkä itse provosoidu. Menettelyistä häädön tapahtuessa on aina hyvä puhua muiden valtaajien kanssa hyvissä ajoin, jotta voidaan sopia toimintatavoista eikä kenenkään tarvitse tehdä mitään mitä ei halua.

Katso ympärillesi, mitä muille tapahtuu, jotta voit tarvittaessa esimerkiksi todistaa, jos poliisi on käyttäytynyt epäasiallisesti tai vaikkapa, ettei toinen valtaaja tehnyt jotain mitä hänen ehkä jälkikäteen syytetään silloin tehneen.

Läheskään aina valtaajia ei viedä putkaan asti, vaan otetaan ainoastaan henkilötiedot ylös häädön yhteydessä, mutta myös lyhyehköön putkareissuun kannattaa kaiken varalta varautua.

Pidä valtauksella mukanasi hammasharjasi, henkkarit ja mahdollisesti jotain lukemista, jotka voit saada tarvittaessa mukaasi putkaan. Kysy myös luotettavan asianajajan puhelinnumero etukäteen, koska voit valita maksutta haluamasi lakimiehen avustamaan sinua kuulustelussa. Koska valtaukselle häädön yhteydessä jääneitä tavaroita voi olla vaikea saada takaisin, pidä kengät, lompakko ym. käden ulottuvilla häätöuhan alla.

Valtaajia on epäilty tai joskus sakotettukin niskoittelusta sillä perusteella, etteivät he olisi totelleet poliisin ennen sisäänrynnäköintiä antamaa poistumiskäskyä. Käytännössä tällaista käskyä harvoin on annettu, tai ainakaan siten että sisällä olijoiden olisi mitään mahdollisuutta kuulla sitä.

Niskoitteluksi voidaan tulkita myös esimerkiksi kahliutuminen pattereihin, rimpuilu uloskannettaessa tai muu poliisin toiminnan aktiivinen vaikeuttaminen. Niskoittelusta saa yleensä 10-20 päiväsakkoa, mikä pienituloiselle tarkoittaa 60-120 euroa.

Kiinniotto

Kiinniotto

Kiinniotolla tarkoitetaan sitä, että poliisi voi ottaa henkilön talteen rajalliseksi ajaksi rikoksen selvittämistä tai ehkäisemistä varten. Kiinniotto voi tarkoittaa leppoista puolta tuntia poliisiaseman odotushuoneessa tai 24 tuntia ilman ruokaa kusisella muovipatjalla.

Jos sinua epäillään esimerkiksi niskoittelusta tai pelkästään hallinnan loukkauksesta, sinua ei saa pitää kiinniotettuna yli 12 tuntia. Oikeutta puhelinsoittoon ei ole, lakimiestä lukuunottamatta.

Jos sinut viedään poliisiasemalle, sinulle tehdään sisäänpanotarkastus. Tavarasi tarkistetaan ja sinulta kysytään terveydentilastasi ja lääkityksestäsi. Jos sinulla on vakituinen lääkitys, ilmoita siitä heti, samoin mahdollisesta erityisruokavaliostasi, vaikkei sitä erikseen kysytäkään, tai jos haluat jotain mukanasi olevaa mukaasi selliin.

Kiinniotto alkaa siitä hetkestä, kun poliisi rajoittaa liikkumistasi. Siitä hetkestä alkaen sinulla on oikeus akuuttiin terveydenhuoltoon, uskonnollisiin tai eettisiin syihin perustuvaan ruokaan (tosin vasta viimeistään 12 tunnin jälkeen) ja sellaisten esineiden hallussapitoon, joilla et voi aiheuttaa vahinkoa itsellesi tai muille tai jotka eivät uhkaa säilytystilasi siisteyttä (kirjat, kynä, paperia jne). Poliisilla/vartijalla on velvollisuus tuoda sinulle kynä ja paperia niitä pyytäessäsi, samoin ohjata wc:hen.

Pidätys

Jos taas olet epäiltynä esim. vahingonteosta, niin sinut on teoriassa oikeus pidättää. Se tarkoittaa sitä, että sinut voidaan pitää kiinniotettuna 24 tuntia. Vuorokauden jälkeen sinut on joko vapautettava tai ilmoitettava, että olet pidätetty ja että sinut voidaan pitää pidätettynä vielä noin kolme vuorokautta. Kolmen vuorokauden jälkeen poliisin on joko haettava tuomioistuimelta vangitsemispäätöstä tai vapautettava sinut.

Jokaisessa poliisin säilytystilassa on oltava kirjallisesti saatavilla pidätetyn oikeudet, joten pyydä saada ne nähtäväksesi heti, jos sinulle ilmoitetaan pidätyksestä.

Pidätetyllä on ainakin teoriassa oikeus ottaa ulkopuolelta vastaan luettavaa, vaatteita, kirjeitä, elintarvikkeita, tupakkaa yms. Poliisi tutkii kuitenkin kaiken, ja kaikkien elintarvike- ja savukepakkausten on oltava alkuperäisissä muovikääreissä ja avaamattomia.

Kuulustelu

Kuulustelu

Jos sinut kutsutaan kuulusteluun, sinulle on ennen kuulustelun alkua ilmoitettava, kuulustellaanko sinua epäiltynä, asianomistajana vai todistajana. Kuulustelustatuksellasi on merkitystä siihen, millaiset oikeudet sinulla on kuulustelussa. Pyydä mahdollisuuksien mukaan lakimies mukaan kuulusteluun – siihen sinulla on maksuton oikeus, jota poliisi ei voi evätä.

Epäillyllä EI OLE totuudessapysymisvelvollisuutta. Jos sinut on otettu kiinni tilanteessa, johon liittyy muita ihmisiä, kuten talonvaltauksen häädössä, niin vältät kaikkein varmimmin aiheuttamasta ongelmia niin itsellesi kuin muille vastaamalla jokaiseen kysymykseen ”en kommentoi”.

Jos esimerkiksi myönnät kuulustelussa pelkästään olleesi paikalla jossain tietyssä tilanteessa, kuten valtauksella tai luvattomassa mielenosoituksessa, saatat saada siitä hyvästä syytteen.

ÄLÄ IKINÄ sano poliisille kenenkään nimiä. Jos sinua syytetään jostain vakavasta, kuten esimerkiksi virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, pahasta vahingonteosta tms, voit myös hyvin vastata kyseiseen kohtaan ”kiistän”. Älä kuitenkaan selittele enempää, pysy lyhytsanaisena.

”En kommentoi”, ”En tiedä”, ”En muista olleeni paikalla”, ”Kiistän”, ja vielä kerran ”En kommentoi”.

Pysy kuitenkin kuulustelussa asiallisena ja rauhallisena. Joskus kuulusteluissa tarjotaan kahvia ja ehdotetaan mukavaa keskustelua ”näin meidän kesken vain” – joskus karjutaan naama punaisena, huoritellaan ja uhkaillaan laittamisella samaan selliin raiskaajien ja murhaajien kanssa. Älä välitä, pysy vain itse rauhallisena ja hymyile kuulustelijallesi.

Todistajalla taas on velvollisuus puhua totta kuulustelussa. Jos siis haluat suojella jotakuta, voit yrittää välttää kysymyksiä vastaamalla esimerkiksi ”En ole nähnyt tuollaista tapahtuvan”, ”en nähnyt kuka sen teki” tai ”en ollut silloin paikalla”.

Toinen, mutta hankalampi vaikkakin laillinen tapa välttää vastaamasta, on vastata kysymyksiin, että ”en voi vastata, koska siitä voi aiheutua rikosoikeudellisia seurauksia minulle tai läheiselleni”.

Joskus kysymys voi olla myös täysin asiaankuulumaton. Jos sinua kuulustellaan pelkästä hallinnan loukkauksesta, sinulta ei voi kysellä samalla jostain muualta löytyneestä tägistä, vaikka vallatusta tilasta olisikin löytynyt samanlainen. Tällöin sinua kuulusteltaisiin vahingonteosta, ei hallinnan loukkauksesta, joten voit todeta, että kysymys ei kuulu aiheeseen, joten et vastaa siihen.

Sakot, oikeudenkäynti ja muuntorangaistus

Sakot, oikeudenkäynti ja muuntorangaistus

Sakot voi saada ns. pikasakkoina heti paikan päällä, tai voit saada kuukausia myöhemmin pyynnön noutaa sakkosi poliisilaitokselta tai mukavimmassa tapauksessa ne tuodaan aamukahdeksalta lauantaina kotiovellesi. Jos olet sitä mieltä, että sakko on perusteeton etkä ole tehnyt sitä mistä sinua syytetään – tai ainakaan siitä ei voi olla mitään näyttöä – niin sakkolapun kääntöpuolella on valitusohjeet. Sinulla on viikko aikaa käydä valittamassa sakoista, jolloin lappunen menee syyttäjän uusintakäsittelyyn.

Jos et päätä valittaa sakoista tai ne vahvistetaan mutta et kuitenkaan maksa niitä, sakot menevät ulosottoon, mikä voi johtaa luottotietojen menettämiseen. Lopulta sakot voidaan muuntaa tuomioistuinkäsittelyssä vankeusrangaistukseksi. Toistaiseksi kaksi päiväsakkoa vastaa yhtä vankeuspäivää, mutta suhde on muuttumassa yhden suhteeksi kolmeen. Sakkojen muuntaminen vankeudeksi kestää kuitenkin vuoden, pari, ja sakot voi maksaa vaikka muunto-oikeudenkäynnissä jos haluat välttää sakkovankeuden Konnulla.

Jos sinua epäillään rikoksesta, mutta et saa pikasakkoja vaan asiasi etenee syyttäjän tutkintaan, voi olla että sinut haastetaan oikeuteen. Yleensä samasta tilanteesta epäillyt kutsutaan samaan oikeudenkäyntiin. Silloin kannattaa hankkia lakimies ja jos olet vähävarainen tai matalapalkkainen, kannattaa myös hakea lakimiehen kautta julkista oikeusapua oikeusaputoimistosta oikeudenkäyntikulujen kattamiseksi. Lakimies neuvoo kyllä oikeusavun hakemisessa.

Henkilötietojen rekisteröiminen

Henkilötietojen rekisteröiminen

Poliisilla on oikeus ottaa rikoksesta epäillyiltä henkilötiedot, myös ääninäytteet, sormenjäljet ja valokuvat. Jos henkilöä ei syytetä mistään (syyteoikeuden vanhenemisajat vaihtelevat aina rikoksen mukaan, vahingonteko vanhenee kahdessa vuodessa), tiedot pitää – tai pitäisi – poistaa XXX ajan kuluessa syytteen vanhenemisesta tai edellisestä merkinnästä.

Jos et anna poliisille henkilötietojasi, sinua voidaan pitää pelkästään sen perusteella kiinniotettuna jopa 24 tuntia.

Jos haluat tietää, mitä tietoja poliisi sinusta rekistereissään säilyttää, voit selvittää sitä kotikuntasi poliisiasemalta. Jos epäilet, että rekisteritiedot eivät ole laillisia, ota yhteyttä tietosuojavaltuutettuun. Aiheesta tulossa lisää tietoa.

Epäselvissä tapauksissa tai jos tarvitset luotettavaa lakimiestä, voit olla luottamuksellisesti ja halutessasi anonyymina yhteydessä osoitteeseen

solidaarisuusryhma@q-olio.net

%d bloggaajaa tykkää tästä: