rotvalli.ninja

5 tapaa, joilla kapitalismi tekee koronakriisistä pahemman

Koronaepidemia vaikeuttaa ihmisten elämää ympäri maapalloa. Seuraavassa viisi tapaa, joilla kapitalismi vaikuttaa pahentaen kriisiä ja sen seurauksia.

Eriarvoisuus lisääntyy ja sairaus kohdistuu köyhiin pahemmin

Koronavirusta on esitetty suurena tasa-arvoistajana. Virusta ei kiinnosta lompakon paksuus. Paitsi että kiinnostaa.

Koronapandemia kohdistuu maailman ihmisiin eriarvoisesti. Pahiten sairaudesta kärsivät köyhät, jotka elävät ahtaasti ja puutteellisissa hygieniaoloissa. Heillä ei ole mahdollisuutta eristäytyä, huolehtia turvaväleistä tai pestä käsiään ohjeiden mukaan.

Eriarvoisuus ei koske vain maailman kaikkein köyhimpiä. Toimihenkilöt ja johtajat voivat jäädä etätöihin, mutta fyysistä työtä tekevillä tätä mahdollisuutta ei ole. Heidän on mentävä töihin ja altistettava itsensä mahdolliselle tartunnalle tai he jäävät ilman palkkaa.

Koronavirusepidemia ja sen aiheuttama talouskriisi koettelevat ankarimmin köyhiä. Rikkaammillekin vaikutukset ovat epämiellyttäviä ja voivat johtaa elintason laskuun, mutta joillekin kriisi on elämän ja kuoleman kysymys.

Kapitalismi ei kestä markkinoiden pysähtymistä

Kapitalismille tärkeää on jatkuva kuluttaminen ja tuotteiden nopea kierto. Matkailu-, palvelu- ja ravintola-ala eivät pärjää ilman jatkuvaa kulutusta. Pörssikurssit syöksyvät ja kapitalismin varaan rakennetut yhteiskuntajärjestelmät ovat ongelmissa.

Markkinoiden pysähtymisen pelko voi estää toimimasta tehokkaalla tavalla koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Vaikka asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi fyysisiä kontakteja voisi olla järkevää rajoittaa pidempiaikaisesti, ei kapitalistinen talousjärjestelmä mahdollista sellaista.

Kapitalistinen järjestelmä on häiriöherkkä. Häiriöt yhdelläkin osa-alueella heijastuvat helposti muualle. Kriisit leviävät ja pitkittyvät. Tavaroiden tuotantoketjut ulottuvat eri puolille maailmaa. Kulutuksen väheneminen tai muuttuminen ajaa yrityksiä ongelmiin. Irtisanomiset ja lomautukset johtavat ostovoiman heikkenemiseen. Osakemarkkinat voivat lähteä syöksyyn jo epävarmuuden pelosta. Markkinoiden pysähtyminen on kapitalistien pahin painajainen, sillä markkinoiden pysähtyessä omistajat ja finanssikeinottelijat jäävät ilman rahojaan.

Kapitalismi saa valtiot peittelemään ja vähättelemään tilannetta

Kiinassa ensireaktiot koronaepidemiaan olivat vähätteleviä. Rajoitustoimiin ei ryhdytty ennen kuin se oli aivan välttämätöntä, koska vaikutukset talouteen tiedettiin tuhoisiksi.

Myös esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin vähättelevä suhtautuminen pandemiaan johtuu yrityksestä suojella markkinoita. Pörssikurssit voisivat lähteä laskuun ja talous kärsiä, jos epidemiaa hillittäisiin esimerkiksi ei-välttämätöntä tuotantoa supistamalla ja ihmisiä kehotettaisiin vähentämään toisten tapaamista.

Samaa vähättelyä ja peittelyä on nähty muissakin paikoissa. Esimerkiksi Itävallassa tiedettyihin tautitapauksiin ei reagoitu, koska se olisi häirinnyt matkailuliiketoimintaa. Tilanteen vakuutetaan olevan kunnossa, jotta ihmiset eivät huolestu. Pari viikkoa ennen poikkeustilan käyttöönottoa Suomessa tilanteen vakuutettiin olevan hallinnassa ja ettei tarvetta erityisille toimille ole.

Valtiot ja niihin vaikuttavat yritykset haluavat talouden pyörimään nopeasti. Esimerkiksi nyt jo Kiinassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa talouteen vaikuttavista rajoituksista halutaan eroon mahdollisimman nopeasti, vaikka se johtaa tartuntojen uuteen nousuun.

Kotona pysyminen ja kuluttamisen vähentäminen vaarantaa kapitalistisen talouden logiikan. Sen vuoksi valtioiden on parempi vähätellä pandemian vakavuutta, kuin suojella ihmisten terveyttä ja elämää taloutta rajoittamalla.

Uusliberaali kapitalismi on johtanut leikkauksiin julkisessa terveydenhuollossa

Terveydenhoidosta on leikattu ympäri maailmaa viime vuosina ja vuosikymmeninä. Sairaalapaikkojen määrää on vähennetty, jonot terveydenhoitoon ovat pidentyneet ja hoidon saaminen on eriarvoistunut.

Sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla ympäri Eurooppaa. Osa tästä johtuu hoidon kehittymisestä ja yleisestä terveyden parantumisesta, mutta sairaanhoidosta on myös tietoisesti vähennetty resursseja, jotta siihen kuluisi vähemmän rahaa.

Kehittyvissä maissa Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat vaatineet valtioille lainaa antaessaan maita leikkaamaan julkisia menojaan rakennesopeutusohjelmien nimissä. Seuraukset näkyvät esimerkiksi juuri terveydenhuollon heikossa tilassa. Rakennesopeutusohjelmilla on myös paljon välillisiä vaikutuksia, jotka pahentavat koronapandemiaa. Esimerkiksi köyhyys, kouluttamattomuus ja elintarvikkeiden korkea hinta ovat yhteydessä rakennesopeutusohjelmiin ja omiaan pahentamaan tilannetta.

Markkinat eivät jaa suojaimia tasaisesti

Suojavarusteet, lääkkeet ja hengityskoneet eivät jakaudu kapitalismissa tarpeen mukaan, vaan lompakon paksuus ratkaisee.

Sairaalat, kaupat ja valtiot kilpailevat suojista, välineistä ja lääkkeistä keskenään ja kapitalismin logiikan mukaan silloin valmistajan kannattaa kiskoa tuotteista mahdollisimman korkeaa hintaa. Liikkeellä on myös monenkirjavia huijareita, jotka pyrkivät hyötymään tilanteesta.

Kun hengityskoneiden, kasvosuojusten ja käsidesin hinnat ovat moninkertaistuneet, ne eivät ole kaikkien saatavilla. Eniten tarvitsevat saattavat jäädä ilman, jos valtiolla, sairaalalla tai ihmisellä itsellään ei ole varaa maksaa hintaa.

Kehittyvät maat ovat vauraita länsimaita heikommassa asemassa myös varusteiden hankinnassa. Niiden kyky hoitaa pandemiaa heikkenee entisestään, jos rikkaammat maat ovat rohmunneet kaikki suojaimet itselleen.

Nationalismi yhdessä kapitalismin kanssa kärjistää pulaa hoitotarvikkeista. Monet yritykset suosivat omaa maataan ja toimittavat tarvikkeita mieluummin sinne vaikka esimerkiksi suojainten tai lääkkeiden tarve voisi olla jossakin muualla kiireellisempi. Kuitenkin riittävän korkealla hinnalla yritykset myyvät vaikka yli 70-vuotiaan mummonsa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: